Usein kuulen yrittäjien kertovan, että lakisääteisen kirjanpidon raportit ovat heille lähes hyödyttömiä. Tämä on harmillista, mutta myös hyvin ymmärrettävää. On hyvin tavallista, että yrittäjät eivät ole itse perehtyneet kirjanpidon saloihin kovin syvällisesti, jolloin lakisääteisen kirjanpidon raportit saattavat tuntua etäisiltä.
Oikein käytettyinä tunnusluvut toimivat erinomaisena tulkkina yrityksen johdon ja lakisääteisen kirjapidon välillä. Ne tuovat kirjanpidossa tuotetun tiedon lukijan saataville helppolukuisessa muodossa.
Oikein valitut tunnusluvut tekevät kirjanpidon datasta havainnollista ja sitä kautta helposti hyödynnettävää. Kokoamalla yritykselle sopivan tunnuslukumittariston, voidaan yrityksen taloutta raportoida hyvin tehokkaasti ja ymmärrettävästi.
Yrityksen terveyskolmio
Tässä blogissa ei ole aiemmin esitetty vielä ainuttakaan konsulttimaailmasta tuttua kolmiota tai suppiloa. Korjasin asian lisäämällä artikkelin kuvaksi yrityksen terveyskolmion. Yrityksen tunnusluvut voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään, jotka ovat kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius.
Näitä kolmion kärkiä jokaisen yrittäjän ja yritystä johtavan henkilön kannattaa pitää silmällä.
Kannattavuus
Yrityksen kannattavuus on yrityksen toimintaedellytyksistä monien mielestä tärkein. Liiketoiminta on kannattavaa silloin, kun sen tulot ovat suuremmat kuin kustannukset. On hyvin tavallista, että moni nuori ja kasvava yritys on ainakin väliaikaisesti kannattamaton, koska kuluja alkaa tavallisesti muodostua ennen tuloja. Tyypillisesti hyvä kannattavuus rakennetaan ajan kanssa.
Tutustu myös aiempaan artikkeliin, jossa tarkemman tarkastelun alla oli yrityksen kannattavuus ja sen vaikutus kassavirtaan.
Kannattavuuden tunnuslukuja:
Liikevaihtoon suhteutetut kannattavuuden tunnusluvut:
- Myyntikateprosentti
- Käyttökateprosentti
- Liiketulosprosentti
- Rahoitustulosprosentti
- Nettotulosprosentti
Pääomaan suhteutetut kannattavuuden tunnusluvut:
- Oman pääoman tuottoprosentti
- Sijoitetun pääoman tuottoprosentti
- Kokonaispääoman tuottoprosentti
Vakavaraisuus
Toinen yrityksen keskeisistä toimintaedellytyksistä on vakavaraisuus, eli hienommin sanottuna soliditeetti. Vakavaraisuus kuvaa yrityksen oman pääoman suhdetta vieraaseen pääomaan. Yritys on sitä vakavaraisempi, mitä suurempi oman pääoman suhde on vieraaseen pääomaan.
Vakavaraisuuden tunnusluvut kuvaavat, millaiset edellytykset yrityksellä on selviytyä taloudellisesta velvoitteista pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa yrityksen tappionsietokykyä, sekä sen mahdollisuuksia kasvattaa pitkäaikaista vierasta pääomaa.
Vakavaraisuuden tunnuslukuja:
- Omavaraisuusaste
- Nettovelkaantumisaste
- Suhteellinen velkaantuneisuus
Maksuvalmius
Yrityksen maksuvalmius kuvaa, millaiset edellytykset yrityksellä on selvitä maksuista niiden erääntyessä. On huomionarvoista, että erinomainenkaan kannattavuus ei automaattisesti tarkoita hyvää maksuvalmiutta.
Maksuvalmiuteen ja maksuvaikeuksien ennakointiin paneudutaan tarkemmin seuraavissa artikkeleissa:
Maksuvalmiutta kuvataan tavallisimmin seuraavin tunnusluvuin:
- Quick ratio – Kuvaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloista
- Current ratio – Kuvaa nopeasti rahaksi muutettavien erien suhdetta lyhytaikaisiin velkoihin tilinpäätöshetkellä.
Huom. Kauppalehden Tietopalveluiden ylläpitämä Balance Consulting –sivusto tarjoaa kattavan tunnuslukuoppaan, josta löytyy kattavasti tietoa eri tunnusluvuista.
Tunnusluvut on räätälöitävä yrityksen lukijan tarpeeseen
Erilaiset ihmiset kaipaavat erilaista talousraportointia.
Yrityksen johto ei läheskään aina ole taloushallintoon ja kirjanpitoon syvällisesti vihkiytynyttä väkeä, vaan ovat oman toimialansa, kuten esimerkiksi ohjelmistoalan, asiantuntijoita. Toisaalta, vaikka talousosaamista olisi reilumminkin, ei tuloslaskelman ja taseen läpikahlaamiseen riitä yleensä aikaa
On myös huomioitava, että tunnuslukuja ei pidä lukea liian yksioikoisesti. Niiden tulkinnassa on osattava huomioida eri toimialojen erityispiirteet ja erilaisissa tilanteissa olevien yritysten eroavaisuudet. Kannattaa siis miettiä, olisiko lukujen tulkinnassa syytä käyttää asiantuntijaa.
