Paikallislehtemme Keskisuomalainen julkaisi eilisessä lehdessä artikkelin Pk-yritysten budjetoinnista – tai pikemminkin budjetoimattomuudesta. Jutun taustalla on Työterveyslaitoksen ja työ- ja elinkeinoministeriön naisyrittäjiä kartoittava tutkimus, jonka tulokset ovat hyvin samankaltaisia, kuin omat havaintoni suomalaiselta yrityskentältä.
Budjetti laaditaan usein yrityksen perustamisen yhteydessä, mutta jatkossa sen päivittäminen unohtuu muiden kiireiden painaessa päälle. Liian usein varsinkin pienten yritysten johtaminen perustuu lähinnä näppituntumaan, koska johdonmukainen ja jatkuvasti ajan tasalla pidetty suunnitelma tulevaisuudesta tuntuu liian työläältä ylläpitää.
Kyselyssä ilmeni myös, että huonon suunnittelun arveltiin olevan yhteydessä naisyrittäjien yleisiin univaikeuksiin ja huoliin yrityksen kannattavuudesta. Budjetoinnilla on siis myös terveysvaikutuksia!
Keskisuomalaisen artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan täältä: Budjetit ja suunnitelmat puuttuvat monelta yrittäjältä
Rahavarojen kehityksen ennakoiminen on haasteellista
Artikkelissa huomioni herätti erityisesti eräs esille nostettu haaste:
”Erityinen haaste on rahoitussuunnittelu, joka on vielä heikompaa. Investointisuunnitelmat puuttuvat yleensä täysin. Varsinkin pienemmillä yrityksillä aika menee arjen pyörittämiseen ja ydintoiminnan tekoon. Strategiset tai pidemmälle katsovat toimet jäävät tekemättä.”
Oma kokemukseni on, että rahoituksen ja investointien suunnittelu on hyvin haasteelliseksi koettu osa-alue budjetoinnin saralla ja siihen olemme panostaneet kovasti Finazillan tuotekehityksessä.
Todellisuudessa rahoituksen luotettava ennakointi saattaa olla kimuranttia, jopa monelle talousammattilaiselle, koska budjetointirutiinit rajoittuvat usein pelkän tuloksen budjetointiin. Tasebudjetti on kuitenkin välttämätön silloin, kun budjetoinnin tavoitteena on ennustaa myös kassavirtaa, maksuvalmiutta ja omavaraisuutta.
Haluamme tarjota yrityksille mahdollisuuden ottaa myös haastavammat budjetoinnin osa-alueet osaksi jatkuvan ennustamisen prosessia. Näin muun muassa rahavarojen riittävyyden ennakointi on mahdollista entistä luotettavammin.
Ratkaisu ongelmaan: Pyydä apua
Budjetointia ja ennustamista ei voida ulkoistaa ainakaan budjettilukujen syöttämisen osalta. Vain yrittäjä ja yrityksen työntekijät voivat määrittää yrityksen suunnan.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata itse. Ei edes yrittäjän.
Meillä yrittäjillä on paha taipumus ”Ei tartte auttaa -asenteeseen”. Kuitenkin vain pienellä osalla yrittäjistä on niin vahvaa talousosaamista, että talouden suunnittelu, seuranta ja muu siihen liittyvä kannattaa hoitaa itse alusta loppuun.
Suomi on täynnä hyviä tilitoimistoja, jotka osaavat auttaa hädän hetkellä. Jos hätä ei ole vielä akuutti, se voidaan usein välttää hyvällä suunnittelulla. Esimerkkejä hyvistä tilitoimistoista löydät Finazilla kumppaneista.
Monissa tapauksissa myös Excel-budjetoinnista siirtyminen tehokkaampien työkalujen pariin saattaa helpottaa huomattavasti, koska suuri osa budjetoinnin manuaalisesta työstä on automatisoitavissa Finazillan avulla.
