Onko mitään järkeä laatia ennusteita aikana, jolloin tulevaisuus on täysin hämärän peitossa? Onko pelkkää ajanhukkaa panostaa skenaarioihin, joista paraskin versio on vain arvaus?
Emme voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Eikö se tullut harvinaisen selväksi, kun Suomi pysähtyi maaliskuussa 2020?
Noniin, nyt olemme saaneet velloa muutaman lauseen verran epätoivossa ja voimme todeta, että korona tuli ja käänsi tulevaisuuden suunnitelmat päälaelleen. Seuraavaksi onkin aika miettiä, kuinka voimme jatkaa elämäämme ja liiketoimiamme mahdollisimman normaalisti tulevaisuudessakin, vaikka tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet ehkä jopa pysyvästi.
Ollaan mieluummin kaukaa viisaita kuin jälkiviisaita
Näinä eriskummallisina aikoina monista meistä on kuoriutunut moniala-asiantuntijoita, jotka tietävät kuinka vaikeudet voitetaan ja erityisesti sen mitä olisi pitänyt tehdä niiden voittamiseksi.
On sanomattakin selvää, että useimmat yritykset eivät olisi mitenkään pystyneet ennakoimaan tätä hankalaa tilannetta. Siitä olen kuitenkin aivan varma, että ne organisaatiot, jotka ovat tottuneet ennustamanaan liiketoimintaansa parempina aikoina, omaavat paremmat edellytykset ennustaa liiketoimintaansa myös nyt.
Moni yritys on itse asiassa varautunut tähän kriisiin oikein hyvin tietämättä, mikä kriisin tulee aiheuttamaan.
Liiketoiminnan ennustamiseen tottuneilla organisaatioilla on taskussaan työkalut, joilla ennustaa omaa liiketoimintaansa ja luoda skenaarioita myös silloin kun markkina muuttuu yllättäen. Työkaluilla en nyt tarkoita ohjelmistoja ja palveluita, vaan ymmärrystä ja kokemusta siitä, kuinka skenaariot muodostuvat.
Parhaassa tapauksessa organisaatiolla on olemassa valmis toimintamalli laadittuna pahan päivän varalle.
Tällä videolla LämpöYkkönen Oy:n Matti Perkkiö kertoo, kuinka heillä laaditaan budjetointivaiheessa skenaarioita.
Video on kuvattu aikana, jolloin koronasta ei ollut vielä tietoakaan, joten aihetta oli helppo höystää huumorilla.
Korjaa ennusteprosessin valuvika – ennusta myös tase ja kassavirta.
Hyvin moni yritys on herännyt näinä vaikeina aikoina siihen, että budjetointi ja ennustaminen on suunniteltu vain hyvän päivän varalle. Erityisesi kasvuyrityksissä myynnin ennustaminen saa prosessissa syystäkin suuren huomio ja pääsääntöisesi budjetointi tehdään tulokseen asti.
Vaikeina aikoina kuitenkin erityisesti tase ja sen kautta ennustettu kassavirta omaa pääomaa unohtamatta olisivat ne kaikkein oleellisimmat ennustamisen kohteet. (Aihetta sivutaan yllä olevalla videolla).
Base Case, Best Case ja Worst Case
Ei ole olemassa oikeaa ja väärää tapaa ennustaa liiketoimintaa ja laatia skenaarioita. On vain tapoja, jotka sopivat liiketoimintanne tarpeisiin ja niitä, jotka eivät.
Yksi yleinen ja varsin toimiva tapa ylläpitää skenaarioita on laatia ns. Base Case, joka laaditaan kaikkein todennäköisimmän tai neutraaleimman tulevaisuudennäkymän pohjalta. On yleistä, että tämä skenaario laaditaan muita versioita tarkemmalla tasolla ja mahdollisesti sen laadinnassa on mukana laajempi joukko henkilöstöä, kuten myyjiä ja liiketoiminnan osa-alueista vastaavia henkilöitä.
Kaksi muuta skenaariota, Best Case ja Worst Case voivat olla luonteeltaan enemmän laskennallisia. Positiiviset ja negatiiviset skenaariot syntyvät usein ajurien avulla, jolloin niiden ylläpitäminen on helpompaan.
Tavallisesti liikkeelle lähdetään myynnin muutoksista, jonka jälkeen kuluja aletaan sopeuttamaan muuttuneisiin tuloihin.
Tarvitsetko apua budjetointiin, ennustamiseen ja skenaarioiden laatimiseen?
Hankalat ajat tulivat nopeasti ja yllättäen. Todennäköisesti kurimus ei kuitenkaan katoa yhtä yllättäen kuin se ilmaantui.
Kannustankin jokaista tämän artikkelin lukijaa pohtimaan, voisiko jatkuva skenaarioiden ylläpitäminen olla osa organisaationne talousjohtamista tulevaisuudessa.
Autamme siinä mielellämme.
