Yritysten taloushallinnon painopiste on siirtymässä tapahtumien kirjaamisesta päätöksenteon kannalta arvokkaan tiedon tuottamiseen. Tästä johtuen yritysten talousraportoinnin ja raportointijärjestelmien merkitys on kasvanut viime vuosina.
Mikään uusi ilmiö raportoinnin kehittäminen ei ole. Raportointijärjestelmät ovat ottaneet kehityksessä hurjia harppauksia aina 2000-luvun alusta lähtien sähköisen taloushallinnon yleistymisen myötä. Prosessien sähköistyminen mahdollisti nopeamman raportointiaikataulun ja data saatiin entistä helpommin raportointijärjestelmien hyödynnettäväksi.
Samoihin aikoihin, osittain sähköisten järjestelmien mahdollistamana, yritykset alkoivat ulkoistaa talousosastojaan aiempaa vilkkaammin. Oma arvioni on, että tämä ulkoistusbuumi vaikutti raportointijärjestelmien kehittymiseen valtavasti.
Ulkoistuspalveluita tarjoavien toimijoiden oli vakuutettava asiakkaat siitä, että käytettävissä oleva tieto ei katoa oman talousosaston mukana talon ulkopuolelle. Päinvastoin, tietoa on tarjolla enemmän.
Monen tekijän summana elämme nyt maailmassa, jossa yritysten päätöksentekijöillä on saatavilla enemmän tietoa kuin koskaan. Se, onko kaikki raportointijärjestelmien tuottama tieto arvokasta, on eri asia.
Tämän päivän talousjärjestelmät tarjoavat hyvän raportoinnin
Aina viime vuosiin asti taulukkolaskentaohjelmistot ovat olleet lähestulkoon ainoa tapa toteuttaa kattava talousraportointi. Tänä päivänä raportointijärjestelmät ovat kuitenkin jo niin kehittyneitä, että ne taipuvat monenlaiseen tarpeeseen ja Excelin asema talousraportoinnin ainoana vaihtoehtona on ohi.
Usein asiakkaiden kanssa keskustellessa käy ilmi, että jopa kirjanpitojärjestelmien omat raportointiominaisuudet ovat usein varsin riittävät, eikä erillisen raportointijärjestelmän hankinta ei ole läheskään aina välttämätöntä. Toistaalta usein törmäämme myös tilanteisiin, joissa yleispätevät talousraportit eivät tue yrityksen päätöksentekoa ja esimerkiksi tunnuslukuraportointia ja budjettiseuranta joudutaan totteuttamaan muilla välineillä.
Asiakkaiden kanssa keskustellessa olemme huomanneet, että sähköisten kokonaisratkaisujen (esim. Netvisor, Procountor ym.) omat raportointiominaisuudet koetaan jopa paremmiksi kuin monet markkinoilla pitkään olleet vanhanaikaiset raportointijärjestelmät, jotka on kehitetty paperisen taloushallinnon aikana. Vanhanaikaisissa raportointijärjestelmissä haasteiksi muodostuvat muun muassa hankalat manuaaliset tiedonsiirrot ja köyhä tietosisältö.
Finazilla tekee hyvästä järjestelmästä entistäkin paremman
Finazillan kaltaisen kattavan talousraportointijärjestelmän hankinta tulee ajankohtaiseksi useimmiten silloin, kun talousraportointiin kaivataan lisää joustavuutta ja visuaalista esitystapaa. Tällaisia tapauksia ovat usein esimerkiksi yritykset ja konsernit, joissa kustannuspaikkoja on paljon tai kun raportoitavaa tietoa halutaan jakaa organisaatiossa hallitusti useille henkilöille. Finazillan hyödyt nousevat merkittäviksi myös silloin, kun taloutta halutaan raportoida yli yritys- ja konsernirajojen.
Finazilla ei kuitenkaan keskity ainoastaan toteumatiedon raportointiin vaan tarjoaa työkalut, myös budjetointiin ja ennustamiseen (Budjetointi & Ennustaminen). Lopputuloksena Finazilla raportoi tehokkaasti sekä menneisyyttä, että tulevaisuutta.
Integraatioprojektit ovat pelottavia
Järjestelmien välinen tiedonsiirto on keskeinen osa raportointijärjestelmäprojekteja. Se on myös asia joka aiheuttaa paljon epätietoisuutta monessa järjestelmää hankkivassa talousasiatuntijassa.
Raportointijärjestelmän ostaja ei yleensä ole järjestelmäasiantuntija ja tämä on otettu huomioon Finazillan tiedonsiirtototeutuksissa. Finazillan tiedonsiirto on toteutettu siten, että data siirtyy yleisimmistä talousjärjestelmistä Finazillaan yön yli ilman, että käyttäjän tarvitsee kantaa huolta asiasta.
Lue esimerkki Finazillan ja Netvisorin yhteiskäytöstä Netvisorin sivuilta: http://www.netvisor.fi/integrations/finazilla-parempi-ymmarrys-liiketoiminnastasi-vahemmalla-tyolla/
